Sen piti olla jo ihan varmaa, viittä vaille valmista. Sitten matto vedetään jalkojen alta. En enää ikinä usko merkkeihin enkä vahvistuksiin, oli ensireaktioni. Fuck the signs, kiitti vaan universumi.

Tarina alkaa kesästä, kun istuin terassilla ja mietin kirjalleni nimeä, tai oikeastaan, en edes miettinyt, vaan PYYSIN sitä itse jumalalta (tässä vaiheessa tiedoksi, että minulle jumala on sama asia kuin universumi, maailmankaikkeus, korkein voima). Minulla oli yksi sana mielessä etukäteen, joka oli Spirit. Pyysin kirjalle nimeä, joka olisi raflaava ja täynnä asennetta. Meni muutama sekunti, kun kirjoitin paperille Smells Like Teen Spirit – siinä! Jos siitä biisistä ei tule mieleen asennetta, niin ei sitten mistään.

Sitten tuli kuitenkin seuraava päivä. Herra Seuraava Päivä, jonka nimi oli Epäilys. Kuka minä olen käyttämään yhtä historian suurinta Rock -biisiä esikoiskirjani nimenä? Enhän minä nyt sellaista voi tehdä, mitä nyt muut ajattelevat… Toisaalta, enhän minä edes sitä itse keksinyt, se vaan tulla humahti lävitseni. Vaivuin kuitenkin epätoivoon ja vähättelin itseäni – kuka mä oikein luulen olevani.

Koittaa seuraava päivä ja epäilykseni sen kun kasvoivat, joten nostin aamulla enkelikortin, jossa sanottiin Signs. Selvä, tänään siis kiinnitetään huomio merkkeihin. Lähdimme perheen kanssa rannalle ja kuuntelin kuulokkeilla mentorini podcastia. Juuri kun jakso oli loppunut, otin hetkeksi kuulokkeet pois korvilta ja rantapaikan radiossa kuuluu NIRVANA. Pysähdyin täysin, olin aivan äimänä. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun huomaan merkkejä, eikä varmasti viimeinen, mutta tämä vahvistus oli jotenkin ihan omaa luokkaansa. Kylmät väreet kulki pitkin selkäpiitä ja tunsin johdatuksen todella vahvasti, olin ikionnellinen.

Kotiin tullessani kiinnostuin googlaamaan lisää Nirvanasta ja hittikappaleen alkuperästä. Arvaa mitä sain tietää! Tuona kesäkuun 27.päivänä 2020 oli tullut kuluneeksi TASAN 28 vuotta siitä, kun Nirvana oli ensimmäistä (ja viimeistä) kertaa esiintynyt Suomessa. Sydämeni pysähtyi jo toistamiseen samana päivänä. Talking about synchronicity and signs! Eipä enää epäilyttänyt, nyt olin täysin varma, että kirjani nimi olisi Smells Like Teen Spirit. Näin väkeviä vahvistuksia en ollut vielä koskaan saanut.

Eilen sain kuitenkin pysäyttävän viestin kustantajaltani – he eivät suosittele kirjan nimeksi Nirvanan hittiä, sillä on suuri vaara, että minut haastettaisiin oikeuteen. MITÄ! Suuttumus ja ärtymys valtasi minut, sillä olin tehnyt työni ja tarkistanut lukuisista lähteistä, että kirjan nimi olisi täysin laillinen. En kuitenkaan halunnut lähteä mahdolliseen taisteluun suuresti fanittamani bändin kanssa (RIP Kurt Cobain), joten ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä tilanne. Olen elämäni aikana joutunut hyväksymään paljon erinäisiä asioita, ja sanoisin, että olen oppinut jo ihan kiitettävästi aiheesta, mutta tämä kamppailu oli täysin erilainen, sillä tuntui, kuin jumala olisi pettänyt minut. Kiitti vaan ja keskaria yläkertaan!

Tunnekuohu on nyt laantunut ja hymyilen taas. KAIKELLA on aina tarkoitus! Sanotaan, että tutkimattomia ovat jumalan tiet, niinpä niin, mutta Luottamukseni on yhä suuri ja tulee aina olemaan. En ole enää vihainen. Kirjan nimeksi tuleekin nyt jotain vielä paljon parempaa! Yksi nimiehdotus on jo, mutta se jääköön salaisuudeksi vielä tässä vaiheessa.

Stay tuned and BE YOU, Be Rebel!